Casen tausta ja tavoitteet
Kuvaus ratkaisusta
Analysoimme suomalaisten käytettävissä olevien tulojen eroja alueellisesti. Alueiksi olemme valinneet Suomen kaikki postinumeroalueet, ja lisäksi analysoimme miten postinumeroalueet jakaantuvat hyvinvointialueille tuloluokkien perusteella.
Käytämme analysointiin karttanäkymiä, jotta maantieteellisiä eroja olisi helppo ja nopea havaita. Tämän analyysin inspiraationa on useat muissa maissa tehdyt tutkimukset, joiden mukaan esimerkiksi kaupunkeja voidaan jakaa hyvätuloisiin ja huono-tuloisiin maantieteellisillä rajoilla. Yksi kuuluisimmista ja samlla pahamaineisimmista esimerkeistä lienee Yhdysvalloissa tunnetuksi tulleet redlining-kartat, joita käytettiin esimerkiksi vaikeuttamaan asuntolainojen saatavuutta kokonaisille naapurustoille kerrallaan, jotka usein olivat suurilta osin ei-valkoisten asuttamia.
Sen jälkeen analysoimme, miten käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet yli ajan, kun otetaan huomioon inflaatio. Analysoimme myös, korreloiko tulotaso alueen muiden ilmiöiden kanssa, kuten esimerkiksi äänestystuloksista havaittavan arvomaailman (liberaali vs. konservatiivi, vasemmisto vs. oikeista).
Keskeiset selvitettävät kysymykset
- Miten käytettävissä olevat tulot jakaantuvat eri alueiden välillä: löytyykö jotain säännönmukaisuutta miten tulot jakaantuvat hyvä- ja huonotuloisiin alueellisesti tarkasteltuna? Miten hyvätuloisuus jakaantuu kaupunkien vs. maaseudun välillä? Entä voidaanko havaita merkittäviä tuloeroja Suomen eri hyvinvointialueiden välillä?
- Mikä on minun lähialueeni tulos: Minkälainen tulotaso minun kotikunnassani on? Mitkä ovat hyvä- ja huonotuolisimmat postinumeroalueet minun kunnassani.
- Miten tulotaso kehittynyt alueellisesti: Millä alueilla (postinumeroalue, kunta, hyvinvointialue) tulotaso on kasvanut ja missä laskenut? Miten suurta muutos on ollut, ja miten alueet vertautuvat toisiinsa?
- Vaikutaako tulotaso ja onnellisuuteen alueellisesti, ja millä tavalla: Ovatko korkean tulotason alueet automaattisesti onnellisempia? Vai onko pitääkö sanonta ”more money, more problems” paikkansa?
- Onko tulotason ja äänestyskäyttäytymisestä nähtävän arvomaailman välillä selkeitä johdonmukaisuuksia: Johtavatko korkeammat tulot konservatiivisempiin ja oikeistoalisempiin arvoihin? Vai onko korkeamman tulotason alueilla liberaalimmat tai vasemmistolaisemmat arvot yleisempiä? Miten tulokset jakaantuvat kunnittain ja äänestysmäärien osalta?
Katso alla olevasta Power BI’stä
Miten käytettävissä olevat tulot jakaantuvat Suomessa postinumeroalueiden ja hyvinvointialueiden välillä
Analyysimme paljastaa selkeän trendin: suurimmissa kaupungeissa tulot ovat huomattavasti korkeammat, kun taas maaseudulla tulot jäävät keskimäärin matalammiksi. Hyvätuloisten keskittymät ovat erityisen selvästi nähtävissä suurten kaupunkien alueilla. Yleisesti voidaan todeta, että mitä syrjäisempää maaseutua alue on, sitä pienemmät ovat asukkaiden tulot. Kun siirrytään rannikoilta itään ja pohjoiseen, matalatuloisten alueiden määrä kasvaa merkittävästi.
Hyvinvointialueiden välillä on myös huomattavaa vaihtelua. Kun Suomen mediaanitulo on 2017 €/kk, tämän yläpuolelle nousevat käytännössä vain Etelä- ja Lounais-Suomen alueet eli Uudenmaan, Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Muiden alueiden mediaanitulot jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Esimerkiksi Helsingin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden vertailu osoittaa merkittäviä eroja: Pohjois-Karjalassa noin 56 % postinumeroalueista mediaanitulo jää alle 1750 €/kk, kun taas Helsingissä, Keski-Uudenmaan tai Vantaan ja Keravan alueilla ei ole yhtään näin matalatuloista postinumeroaluetta.
Katso alla olevasta Power BI’stä
Miten käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet Suomessa kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Toisella sivulla myös postinumeroalueiden luvut.
Analyysimme mukaan asukkaiden mediaanitulot ovat kasvaneet tasaisesti vuoteen 2021 asti, kun otetaan huomioon inflaatio. Tämä kasvu viittaa siihen, että suomalaiset ovat nauttineet taloudellisesta hyvinvoinnista, joka on heijastunut kotitalouksien tuloihin. Vuodet 2021-2022 toivat kuitenkin mukanaan kovan inflaation, joka on aiheuttanut mediaanitulojen laskua. Tämä kehitys on herättänyt huolta siitä, voivatko kotitaloudet säilyttää saman elintason tulevaisuudessa.
Vuoden 2023 mediaanituloja ei ole vielä julkaistu Tilastokeskuksen toimesta, mutta tulevat tilastot ovat erityisen kiinnostavia. Näemme pian, onko vuoden 2022 lasku vain väliaikainen notkahdus vai jatkuuko mediaanitulojen laskeva trendi myös tänä vuonna. Tämä tieto on keskeistä, kun ennakoidaan kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja sitä, miten inflaatio vaikuttaa arkeen eri puolilla Suomea.
Kun tarkastellaan mediaanitulojen kehitystä kuntatasolla, alueelliset erot korostuvat. Lapin alue on noussut esiin positiivisena poikkeuksena, jossa mediaanitulot ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä voi osaltaan johtua alueen taloudellisista uudistuksista ja investoinneista, jotka ovat tuoneet alueelle uutta vireyttä ja työpaikkoja. Toisaalta, esimerkiksi usean Uudellamaalla sijaitsevan hyvinvointialueen ja erityisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mediaanitulojen kehitys on ollut vaisumpaa. Tämä on erityisen huomionarvoista, sillä kyseessä on pääkaupunkiseudun ydinalue, jossa elinkustannukset ovat korkeat. Mikä selittää tämän heikon kehityksen? Syitä voi olla monia, kuten asumisen korkeat kustannukset, työpaikkojen ja taloudellisen aktiivisuuden jakautuminen epätasaisesti sekä väestörakenteen muutokset. On kuitenkin houmioitava, että tulokset riippuvat paljon siitä, mitkä vuodet valitaan tarkasteluun. Esimerkiksi, mikäli valitsisimme 5 viimeisen vuoden sijaan 6 viimeistä vuotta, tulokset muuttuisivat jonkin verran.
Tutkimme myös, onko asukkaiden määrän kehityksellä ja mediaanitulojen kehityksellä selkeää korrelaatiota. Yllättäen vahvaa yhteyttä ei löytynyt. Data osoittaa, että sekä väestöltään kasvavat että kutistuvat kunnat voivat kokea joko mediaanitulojen nousua tai laskua. Tämä havainto korostaa, että pelkkä väestönkasvu ei välttämättä tarkoita taloudellista hyvinvointia, eikä väestön väheneminen aina johda tulojen laskuun. Tämä nostaa esiin kysymyksen: mitkä tekijät sitten vaikuttavat tulojen kehitykseen? Voisiko kyse olla esimerkiksi elinkeinoelämän rakenteen muutoksista, paikallisista investoinneista tai jopa alueen koulutustasosta?
Alueellisten tuloerojen ymmärtäminen on kriittistä, kun pyritään ennakoimaan kuntien ja alueiden tulevaisuutta. Korkeat tulot voivat houkutella uusia asukkaita ja investointeja, kun taas laskevat tulot voivat ajaa ihmisiä muuttamaan pois. Tämä voi luoda itseään vahvistavan kierteen, jossa hyvin pärjäävät alueet jatkavat menestystään, kun taas haasteiden kanssa kamppailevat alueet kohtaavat yhä suurempia vaikeuksia.
Datainsiten kehittämä Power BI -työkalu tarjoaa syvällisen katsauksen näihin kehityssuuntiin ja auttaa tunnistamaan trendejä, jotka voivat vaikuttaa alueiden tulevaisuuteen. Työkalu on suunniteltu niin, että kuka tahansa voi tarkastella ja analysoida dataa oman alueensa osalta.
Katso alla olevasta Power BI’stä
Miten käytettävissä olevat tulot vaikuttava onnellisuuteen hyvinvointialueilla ja kunnissa
Korkeatuloisuus ja Onnellisuus – Mikä on yhteys?
1. Korkeatuloisuus ei takaa onnellisuutta
Analyysimme osoittaa, että korkea mediaanitulotaso ei automaattisesti johda korkeampaan onnellisuuteen. Itse asiassa, tuloksissa näkyy taipumusta päinvastaiseen suuntaan – mitä matalampi mediaanitulotaso on, sitä suurempi osuus väestöstä kokee itsensä onnelliseksi.
Tarkasteltaessa eri hyvinvointialueita, huomattiin, että sekä korkeatuloisella Länsi-Uudenmaan että matalatuloisella Pohjois-Karjalan alueella on kohtalaisen suuri osuus onnelliseksi itsensä kokevia. Tämä viittaa siihen, että onnellisuuden taso ei ole suoraan sidoksissa alueen keskimääräisiin tuloihin.
2. Hyvätuloisten määrä ja onnellisuus
Kun tarkastelimme korkeimman tuloluokan osuuden ja onnellisuuden välistä yhteyttä, tulos vahvisti aiempia havaintoja: Suuri hyvätuloisten osuus ei tarkoita korkeampaa onnellisuuden tasoa. Päinvastoin, data viittaa siihen, että hyvätuloisten osuus saattaa jopa olla yhteydessä alhaisempaan onnellisuuteen.
Matalatuloisuus ja Psyykkinen Kuormittuneisuus – Mitä data kertoo?
1. Alhaisemmat tulot, vähemmän kuormitusta
Analyysimme osoitti, että matalampi mediaanitulotaso ei lisää psyykkistä kuormittuneisuutta. Päinvastoin, mitä alhaisempi mediaanitulotaso, sitä pienempi psyykkisesti kuormittuneiden osuus väestöstä on. Tämä viittaa siihen, että matalatuloisuus ei välttämättä aiheuta ahdistusta tai stressiä, vaan saattaa jopa vähentää niitä.
Myös hyvätuloisten osuuden tarkastelu tuotti mielenkiintoisia tuloksia. Alueilla, joilla on vähemmän hyvätuloisia, on myös vähemmän psyykkisesti kuormittuneita. Tämä voi viitata siihen, että korkeat tulot eivät takaa mielenrauhaa, vaan saattavat jopa lisätä stressiä ja ahdistusta.
Kunnittainen Analyysi – Ahdistuneisuus ja Tulotaso1. Ahdistuneisuus ja tulotaso eri koulutusryhmissä
Kuntakohtainen analyysi paljasti mielenkiintoisia eroja eri koulutusryhmien välillä. Ammattikoululaisten keskuudessa ahdistuneisuus on sitä suurempaa, mitä korkeammat tulot kunnassa ovat. Toisin sanoen, ammatillisesti koulutetuilla korkeatuloisilla alueilla on suurempi riski kokea ahdistusta. Tämä saattaa johtua sosiaalisesta paineesta ja kokemuksesta jäädä alakynteen korkeampituloisten joukossa.
Toisaalta lukiolaisten kohdalla tilanne on päinvastainen. Lukiolaisilla ahdistuneisuus kasvaa, mitä enemmän väestöstä kuuluu alimpaan tuloluokkaan. Korkeat tulot kunnassa näyttävät siis vähentävän lukiolaisten ahdistuneisuutta.
2. Yläkoululaisten ahdistuneisuus ja kunnan tulotaso
Kun tarkastelimme 8.-9. luokan oppilaiden ahdistuneisuutta, huomasimme, että kunnan mediaanitulotason noustessa yli 2000 €/kk, myös ahdistuneisuus kasvaa. Alemmilla tulotasoilla ahdistuneisuus pysyy melko tasaisena.
Kunnittainen Analyysi – Ahdistuneisuus ja Tulotaso
1. Ahdistuneisuus ja tulotaso eri koulutusryhmissä
Kuntakohtainen analyysi paljasti mielenkiintoisia eroja eri koulutusryhmien välillä. Ammattikoululaisten keskuudessa ahdistuneisuus on sitä suurempaa, mitä korkeammat tulot kunnassa ovat. Toisin sanoen, ammatillisesti koulutetuilla korkeatuloisilla alueilla on suurempi riski kokea ahdistusta. Tämä saattaa johtua sosiaalisesta paineesta ja kokemuksesta jäädä alakynteen korkeampituloisten joukossa.
Toisaalta lukiolaisten kohdalla tilanne on päinvastainen. Lukiolaisilla ahdistuneisuus kasvaa, mitä enemmän väestöstä kuuluu alimpaan tuloluokkaan. Korkeat tulot kunnassa näyttävät siis vähentävän lukiolaisten ahdistuneisuutta.
2. Yläkoululaisten ahdistuneisuus ja kunnan tulotaso
Kun tarkastelimme 8.-9. luokan oppilaiden ahdistuneisuutta, huomasimme, että kunnan mediaanitulotason noustessa yli 2000 €/kk, myös ahdistuneisuus kasvaa. Alemmilla tulotasoilla ahdistuneisuus pysyy melko tasaisena.
Analyysimme perusteella näyttää siltä, että alueellinen hyvätuloisuus ei lisää onnellisuutta, mutta se saattaa lisätä ahdistusta, erityisesti ammatillisesti koulutettujen keskuudessa. Hyvätuloisilla alueilla sosiaalinen paine ja kilpailu voivat johtaa ahdistuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden kasvuun. Toisaalta matalampi tulotaso ei automaattisesti lisää psyykkistä kuormittuneisuutta, vaan saattaa jopa vähentää sitä.
Nämä tulokset haastavat perinteisen ajatuksen, että korkeammat tulot tuovat mukanaan onnellisuutta ja mielenrauhaa. Ne viittaavat siihen, että onnellisuus ja psyykkinen hyvinvointi ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin vaikuttavat monet tekijät, mukaan lukien sosiaaliset suhteet, yhteisön tuki ja henkilökohtaiset arvot.
Katso alla olevasta Power BI’stä
Tulojen vaikutuksesta arvomaailmaan: näkökulmia kuntakohtaisista tuloista ja poliittisista arvoista
Tulojen vaikutus ihmisten arvomaailmaan ja poliittisiin valintoihin on ollut pitkään keskustelunaiheena yhteiskuntatieteissä. Usein ajatellaan, että korkeammat tulot ohjaavat ihmisiä konservatiivisempaan ja oikeistolaisempaan ajatteluun. Kuitenkin tuore analyysi, jossa vertailtiin Suomen kuntakohtaisia mediaanituloja kuntalaisten äänestyskäyttäytymiseen ja puolueiden arvomaailmoihin, tarjoaa uudenlaista ymmärrystä tästä suhteesta. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen neljää keskeistä tulosta, jotka haastavat perinteiset näkemykset tulojen ja arvomaailman välisestä suhteesta.
Tulos 1: Korkeammat tulot eivät ohjaa konservatiivisempiin arvoihin. Ensimmäinen merkittävä havainto on, että korkeammat mediaanitulot eivät suoraan johda kuntia konservatiivisempaan arvomaailmaan. Kun vertaillaan kuntien tuloja ja äänestyskäyttäytymistä, sirontakuvioon muodostuu pisarakuvio, joka osoittaa, että sekä korkea- että matalatuloisissa kunnissa on sekä liberaaleja että konservatiivisia arvoja kannattavia äänestäjiä. Vaikka matemaattisesti laskettu trendijana osoittaa, että korkeammat tulot saattavat jopa liittyä liberaalimpaan arvomaailmaan, tämä trendi ei ole riittävän vahva selittämään kuntien välistä vaihtelua. Tulojen ja arvomaailman välinen yhteys on monimutkaisempi kuin aiemmin ajateltiin.
Tulos 2: Korkeammat tulot eivät ohjaa oikeistolaisempiin arvoihin. Toinen tärkeä havainto liittyy tulojen vaikutukseen vasemmisto-oikeisto-akselilla. Perinteisesti on oletettu, että korkeammat tulot vievät kohti oikeistolaisempia arvoja. Kuitenkin, kun tarkastellaan kuntien mediaanituloja ja poliittista sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselilla, havaitaan samankaltainen pisarakuvio kuin liberaali-konservatiivi-akselilla. Trendijana osoittaa, että korkeammat tulot voivat jopa liittyä vasemmistolaisempaan ajatteluun. Myöskään tämä trendi ei kuitenkaan selitä kuntien välistä hajontaa tarkasti, mikä osoittaa, että tulojen ja poliittisen arvomaailman välinen suhde on monitahoinen.
Tulos 3: Korkeammat tulot lisäävät liberaalien arvojen kannatusta, kun tarkastellaan kokonaisäänestysmääriä. Kolmas merkittävä havainto on, että tarkasteltaessa äänestäjien jakaantumista liberaalien ja konservatiivisten arvojen puolueiden äänestäjiin, suurempi mediaanitulo kunnalla näyttää liittyvän suurempaan osuuteen liberaalien arvojen kannattajia. Toisin sanoen, varakkaammissa kunnissa on keskimäärin enemmän liberaaleja arvoja tukevia äänestäjiä kuin matalampituloisissa kunnissa. Vastaavasti, matalamman mediaanitulon kuntien äänestäjissä konservatiivisemmat arvot saavat enemmän kannatusta. Tämä trendi viittaa siihen, että tulojen kasvaessa kuntalaisten arvot saattavat kallistua enemmän liberaaliin suuntaan.
Tulos 4: Korkeammat tulot lisäävät vasemmistolaisten arvojen kannatusta, kun tarkstellaan kokonaisäänestysmääriä. Neljäs keskeinen havainto liittyy tulojen vaikutukseen vasemmisto-oikeisto-akselilla. Analyysi osoittaa, että korkeammat mediaanitulot kunnalla näyttävät liittyvän suurempaan osuuteen vasemmistolaisten arvojen kannattajia. Varakkaammissa kunnissa vasemmistolaiset arvot ovat keskimäärin suositumpia, kun taas matalamman mediaanitulon kunnissa oikeistolaiset arvot ovat vahvemmilla. Tämä havainto haastaa perinteisen oletuksen, että korkeammat tulot johtavat automaattisesti oikeistolaisempaan ajatteluun.
Yhteenveto: Tulojen ja Arvomaailman Monimuotoinen YhteysNämä tulokset osoittavat, että tulojen vaikutus arvomaailmaan ei ole niin suoraviivainen kuin perinteisesti on ajateltu. Sekä liberaali-konservatiivi- että vasemmisto-oikeisto-akselilla tulojen ja arvojen välinen yhteys on monimutkainen ja täynnä vaihtelua. Vaikka tiettyjä trendejä voidaan havaita, ne eivät yksinään riitä selittämään kuntien välisiä eroja.
Tämä havainto haastaa meidät pohtimaan uudelleen, miten ymmärrämme tulojen ja arvomaailman välisen suhteen. Tulojen vaikutus ei ole yksiselitteinen, ja kuntalaisten arvomaailma muodostuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta, joka syventää ymmärrystämme siitä, miten taloudelliset olosuhteet ja arvot kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat poliittisiin valintoihin.
Tulojen vaikutus arvomaailmaan on tärkeä ja monimutkainen aihe, joka ansaitsee jatkuvaa huomiota, kun pyrimme ymmärtämään yhteiskuntamme moniulotteista dynamiikkaa ja kuntalaisten poliittisia valintoja.
Tarvitsetko apua data-analytiikassa – Ole meihin yhteydessä niin keskustellaan lisää.
Lähetä yhteystietosi, ja olemme sinuun yhteydessä ja sovitaan aika keskustelulle ja demolle palveluistamme.
"*" näyttää pakolliset kentät